04 marraskuuta, 2006

KARVATUPPITASO

Keskuslämmitys on jälleen päällä ja lähtölasku ihon alenevaan kuntoon alkanut. Voidetäydennys, ilmankostutin, helokkikapselit ja säästäminen valohoitoja varten ovat päällimmäiset keinot valmistautuessa pahimpaan.

Kortisoniblogi on noteerattu myös Terveystieteiden keskuskirjastossa, Terkossa. Ehkäpä ruohonjuuritason (vai pitäisikö sanoa karvatuppitason) näkökulma kiinnostaa monenlaisiakin ihmisiä, joilla on erilaisia kosketuspintoja atooppiseen ihottumaan, joko työn- tai oman kokemuksen ja kärsimyksen taholta.

KOLLEGABLOGI

Löysin blogin, jonka aihepiiri liippaa läheltä Kortisoniblogia. Linkitys Anni Allergisen elämään on siksi aiheellinen. Kenties voimme toimia toisillemme myös vertaistuellisena apuna.

19 lokakuuta, 2006

SILMIINPISTÄVÄ ONGELMA

Kirjoittelussa on ollut pitkä tauko - ymmärrettävästä syystä. Sydämen täyteydestä suu puhuu, ja kesällä kun iho oli paremmassa kunnossa, oli muut asiat mielessä. Mutta ei hätää, kyllä kuivuus jo koittaa...

Parin viikon ajan olen taistellut silmäluomien ja silmien kuivumisen kanssa. Juon nykyisin neljä litraa päivässä vettä, ja lisäksi olen rasvaillut silmänympärysihoa tunnin parin välein. Tuloksena se, että yön aikana iho ehtii kuivua, todennäköisesti raavin tai hankaan ja aamulla silmäluomet ovat turvonneet, punoittavat ja hilseilevät. Varsinkin oikea yläluomi on kipeä, juonteen kohta on yhtä haavaa, joka ei parane...

Vaikeutena on sekin, että oikein mikään rasva ei tunnu sopivalta. Tavallisesti käytän A-vitamiinivoidetta ja tarpeen mukaan päälle punaista Bepanthenia. Lisäksi joutuu liian usein pistämään kortisonia liian lähelle, ja Protopicia olen yrittänyt käyttää sen sijaan ja sen ohella. Varsinkin Protopic tuntuu toisaalta liian rasvaiselta, jolloin se ei imeydy ja saa aikaan kutinaa, ja toisaalta hetken päästä rasvasta ei ole enää jälkeäkään, vaan iho on aivan rutikuiva. Aarrgghh!

Kävin tilaamassa lääkäriajan YTHS:ltä maanantaina, haluaisin näet valohoitoon. Seuraava vapaa aika oli 13.11. ! Kun selitin tädille tilanteen (joskin lyhyemmin), hän vain ilmeettömästi sanoi, että jos et pärjää, tule akuuttiajoille aamulla.

Jos en pärjää? Mistä minä tiedän, milloin en pärjää? Onhan tässä kärsitty jo vuositolkulla - kuinka huonoon kuntoon ihon pitää mennä, ettei pärjää? Se on niin suhteellista. Edellinen ihotautilääkäri ei osannut edes selittää, missä kunnossa ja millainen ihon pitää olla, että valohoito on paikallaan. Mitenkäs minä maallikko sitten tiedän, milloin pärjään ihon kanssa, milloin en? Vai luuleeko täti, että huvikseni tulin varaamaan lääkäriaikaa???

Niin että kai tässä sitten vain kärsitään sinne kolmanteentoista päivään asti. Jospa ihosta olisi vielä jotain jäljellä silloin.

13 kesäkuuta, 2006

VAIKUTTAAKO VEDEN KOVUUS IHOTTUMAAN?

Tälläinen kirjoitus tipahti nimettömänä sähköpostiin. Joku on ilmeisesti löytänyt kirjoituksen jonkin lehden sivuilta tai nettikeskustelupalstalta:

___________________________________________________
Luettuani muiden lukijoiden ihottumia koskevia kommentteja, haluan kertoa minua auttaneesta suihkujärjestelmästä nimeltä Leitec. Olen kärsinyt vuosikausia atooppisesta ihottumasta, joka ilmenee mm. monina haavoina ja jatkuvana kutinana. Olen ollut useampaan otteeseen Kuolleen Meren parantoloissa, mikä on joka kerta auttanut, mutta vain ohimenevästi. Olen kokeillut monia eri hoitoja ja olin jo alkanut luopua toivosta, kun luin Internetistä tunnetun aikakausilehti The Lancetin julkaisemasta suuresta tutkimuksesta, joka koski veden kovuuden vaikutusta ihoon. Löysin yrityksen, joka myy Leitec-suihkujärjestelmää, joka poistaa vedessä olevien kalkkihiukkasten terävät reunat ja muuttaa siten veden kovuutta.
Olen nyt käyttänyt tätä suihkujärjestelmää nyt kahdeksan kuukautta ja ihottumani on vähentynyt huomattavasti. Ihoni ei ole koskaan ennen ollut näin hyvässä kunnossa.
Onkohan kysymys vain uskosta, vai johtuuko paranemiseni iästä?


Pitää paikkansa, että veden kovuus ja kalkkipitoisuus vaikuttavat ihon terveyteen. En pysty sanomaan voiko atooppista ihottumaa parantaa muuttamalla näitä tekijöitä. Tiedän kokemuksesta, että kehon oikea rasva-aine- ja hyvä vitamiini- ja mineraalitasapaino vaikuttavat yhdessä mahdollisten perimätekijöiden kanssa ihoon. Koska perimän ei välttämättä tarvitse olla geneettisesti määräytynyttä, voi ihon terveyteen vaikuttaa monin tavoin.
Leitec-suihkujärjestelmää myy Tanskassa 4J Trading, puh. +45 75 21 11 34
___________________________________________________

14 toukokuuta, 2006

WANTED: INHIMILLINEN IHOTAUTILÄÄKÄRI

Niin pitkästä aikaa.

Kävin vähän aikaa sitten lääkärissä - ei ihon vuoksi, vaan muuten - ja lääkäri sanoi, että kylläpä ihosi on paljon huonommassa kunnossa kuin vuosi sitten, jolloin olen viimeksi hänen vastaanotollaan käynyt.

No, stressihän se. Naamani muistutti punaisia valoja...

Nyt on jo paremmassa kunnossa vuota. Mutta kevät kaikkinensa on kyllä ollut merkillinen. Vartalo on ollut ihan hyvässä kunnossa (lue: ei käsistä ryöstäytyvää tai kivuliasta ihottumaa, vain sellaista, joka pysyy kurissa kun pistää kortisonia parin viikon välein...), kasvot sen sijaan jatkuva murheenkryyni.

Olen käyttänyt kortisonia naamaan enemmän kuin laki sallii. Lääkäriin en ole halunnut mennä, kun henkilökemiat "oman" ihotautilääkärin kanssa eivät kohtaa. Muuten täytyy sanoa, että ikinä en ole tavannut parempia lääkäreitä kuin nämä, joiden luona olen YTHS:n kautta käynyt. Olen jopa kokenut, että minua on arvostettu ihmisenä ja hoidettu kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhtenä tapauksena muiden joukossa.

Vain tämä yksi, ja tietenkin juuri ihotautilääkäri, vaikuttaa pitävän minua lapsellisena kiipijänä, joka vain hänen työntekoaan väärin syin häiritsee. Varmasti syytä on minussakin - mutta kun puolen tunnin vastaanottoaika ei riitä edes siihen mihin pitäisi, en ole jaksanut ruveta keskustelemaan keskinäisistä kommunikaatiokatkoksista ja mahdollisista väärinymmärryksistä. Lisäksi, jos kerran olen "tyttöhyvä" ja "lapsiparka" vielä kolmekymppisenä, niin toimikoon hän sitten kuten aikuiset - myös ongelmien ratkaisun suhteen, eikä vain silloin kun on kyseessä hänen valtansa määrätä minulle valohoitoa tai tiettyjä rasvoja reseptille.

Niinpä olen sitten vain koettanut selviytyä. Ehkä noin kuukausi sitten kasvoilla alkoi olla taas ihoa pelkän punoituksen ja hilseen lisäksi. Rasvata saa edelleen ahkerasti, mutta jo kahtena päivänä - en tosin peräkkäisinä päivinä - olen poikennut kellontarkasta pesu- ja rasvausrytmistä ilman valtavaa räjähdystä!!!

Takapakkeja aina tulee. Mutta ehkäpä tästä tulisi taas aurinkoinen kesä - silloin iho vahvistuisi ja seuraava talvi voisi olla taas vähän helpompi...

25 maaliskuuta, 2006

VIIVEELLÄ

Miten blogiin horisontissa majakoiden epileptinen välke kirjoitettu runo voikaan herättää niin voimakkaita tunteita. On meitä, joille iho on kipeä ja arka asia. Lohdullista, kuinka joku osaa pukea sen noin kauniiseen muotoon.

07 maaliskuuta, 2006

ITKU PITKÄSTÄ ILOSTA

Minkä takia iho hurjistuu aina sen jälkeen kun hauskaa on tullut pidettyä. Niin harmillista, ihan kuin minulla ei olisi oikeutta pitää hauskaa. Kostoisku aina iskee päälle. Pitäis varmaankin lopettaa turha eläminen ja jäädä kotiin kiltisti ettei vaan mieli ja ulkoiset ärsykkeet pahenna ihon tilaa. Tässä taas hauskan viikonlopun jälkeen reporankana, päivän nokkosihottuma kohtauksen tainnuttama, kirjottelen.

22 helmikuuta, 2006

KEVÄTTÄ KOHTI

Tuntuu, että pahin alkaa olla takanapäin. Ilmankostutin sekä muutama solariumkerta olivat tämän vuoden "ilmastohoito". Päätin, että ensi vuodesta lähtien aion taistella ihottumaa vastaan järeämmin asein. Etelänmatka voi helpottaa oloa koko pitkän talven ajaksi, että se maksaa kyllä hintansa takaisin.

Mielenkiintoista on ollut huomioni maitohappobakteereiden tuomasta avusta. On ollut ensimmäinen kerta, kun luonnonmukaisen lääkityksen teho on tuntunut jossakin. Helokki- ja kalaöljytabletit ovat kuuluneet jokatalviseen repertuaariini, mutta niiden vaikutus on ollut näennäistä. Olen huomannut, että aloittaessani syömään maitohappobakteereita, iho on pysynyt jokseenkin rauhallisempana, eikä se ole lehahdellut niin paljoa. Suosittelen kokeilemista muillekin atoopikoille.

26 tammikuuta, 2006

HOIDA POIS

Eteläisen Suomen atopiayhdistyksen jäsenkirje alkaa puheenjohtajan (syystäkin) närkästyneellä lainauksella:

"..lainaan tervehdyksessäni heti alkuun siekailematta Hyvä Terveys -lehteä, joka otsikoi: Tunnista ihottumasi ja hoida pois! Niin että uskothan sinä, että hoitamalla se lähtee pois se ihottuma, älä siinä turhaan kärvistele, vaan hoida sitä.
!
Kuten me atoopikot tiedämme, ihon säännöllinen hoito on edes jokseenkin siedettävän elämän a ja o. Ihon kunto toki vaihtelee, mutta kokonaan sitä ei voi unohtaa hyvinäkään aikoina."


Vielä puuttuisi, että Suomessakin alettaisiin tehdä tälläisiä listoja. Jäsenkirje muistuttaa tutustumiskäynnistä Hgin Suolahuoneelle 6.2., jossa jokaisella on mahdollisuus kokeilla suolahuonetta 4 hengen ryhmissä. Myös Atopialapsiperheviikonloppu on järjestetty Espoossa ajankohtaan 25.-26.2. Lisätietoja molemmista tapahtumista osoitteesta etelainen©atopialiitto.fi.

24 tammikuuta, 2006

NIVELET MAITOHAPOILLA

Pakkanen vei ihon todella kovalle koetukselle. Koska olin nyrhinyt kynnet aivan lyhyiksi, oli raavittava sormenpäillä. Nivelet ovat yhä hervottomat ja maitohapoilla. Reisissä on molemmin puolin niin kauhean näköiset mustelmat, että kukaan ei uskoisi jos kertoisin saaneeni ne aikaan itse pelkällä raapimisella.

Keksin kuivasta huoneilmasta kuitenkin yhden hyvän puolen: kun rasvaa ihoa, ei tarvitse odottaa kuin muutama minuutti, kun voide on jo imeytynyt. Tavallisesti pitää aina värjötellä kylmissään, kun rasvaiselle iholle vaatteiden pukeminen on niin epämiellyttävää.

16 tammikuuta, 2006

LOHDUTTOMUUS

Jo kolme antihistamiinitablettia takana tälle päivälle. Leikkaan kynnet niin lyhyeksi kun saan, etten saisi raavittua ihoa enempää rikki. Käyn suihkussa ja voitelen koko kropan. Levitän kortisonia kasvoille, kaulaan, selkään ja käsivarsiin. Otan Ataraxia yliannostuksen ja hytisen paikallani. Hikoilua tulee välttää viimeiseen asti, koska se on pahinta, mitä iholle voi tehdä. Mutta koska iho on auki, ei se pidä lämpöä yhtään ja laittaa siksi palelemaan kaiken aikaa. Nukkumaan en uskalla mennä, koska kammoan niitä tuskan hetkiä keskellä yötä, kun parin tunnin yöunen jälkeen herää raapimaan, kun kutinaa ei lopeta mitään. Olen väsynyt ja tunnen, kuinka iho tarvitsisi lepoa. Itken lohduttomasti. Tätä kutinaa ei pysäytä mikään. Mietin mielessäni, mitä olen tehnyt tämän kärsimyksen ansaitakseni. Ikään kuin atopia olisi seuraamusta jostakin teosta. Kärsimyksen äärellä järki sumentuu. Itku tulee sykäyksissä, puuskittain. Silmät katsovat hätääntyneenä ei-mihinkään - kuinka kauan tätä taas jatkuu? Koska väsyn niin paljon, että päätän riistää itseltäni hengen saadakseni rauhan?

12 tammikuuta, 2006

KARBAMID

Aamulla laitoin selkään Eucerinin "Foot Creamiksi" nimettyä voidetta, jossa on karbamidiä 10%. Muistan hoitajan kertoneen Ihopisteessä, että voidetta ei kannata käyttää terveelle iholle, eikä etenkään kasvoille. Vaikuttava urea nimittäin kiihdyttää ihosolujen uusiutumista, ja aiheuttaa näin terveelle iholle käytettynä ylimääräistä hilseilyä. Selän iho oli sen verran auki, että päätin ottaa näytteenä saamani tuubin käyttöön.
Taivaallinen kirvely alkoi selässä ja lopetti kutinan. Terveihoinen tuskin ymmärtää sitä helvettiä, minkä jatkuva kutina aiheuttaa. Monilla atoopikoilla onkin masokistisia tapoja esim. polttaa ihoaan kuumalla vedellä tai hiustenkuivaajalla. Kipu on kutinaa parempi vaihtoehto. Huono puoli noissa "välineissä" on se, että molemmat kuivattavat ihoa entisestään. Karbamid-voide auttoi asiaa tässä, haju sen sijaan oli aika kauhea.

Illalla suihkussa käytyäni päätin "kukistaa ihottuman". Keinoksi valitsin Takrolimus-voiteen, joka on uusi, kortisonin rinnalle, kehitetty vaseliinipohjainen voide. Atoopikot tietävät, että Kelan 50%:n alennuksen saa vain B-todistuksella, jonka kirjoittaa oma lääkäri. Nyt istun koneen äärellä puuvillahanskat käsissä ja odottelen, että voide imeytyisi edes hieman. Kun on yltä päältä paksun rasvan peitossa, tuntuu vaatteiden päällepukeminen epämiellyttävältä.

10 tammikuuta, 2006

PAINAJAINEN

Näin iho-painajaista. Valtava streptokokkiviljelmä oli tullut rintaani yhdessä yössä. Kellertävistä kuplista singahteli nesteroiskeita peiliin, kun puristin muutaman rikki. Oli keskikesä, helle pahimmillaan, ja olin kauhuissani.

Aamulla heräsin hikisenä ja nahkeana. Aloitin perusrasvauksen, ennen kuin iho alkaisi taas kiristää niin, ettei suutaan pystyisi liikuttaa. Vihaan atopiaa. Vihaan tätä oloa.