19 lokakuuta, 2007

KIERROS

En muista enää, mistä lähtien iho on ollut huonompi. Kun ei se koskaan ole terve ollut, pääsee kunnon huononeminenkin tapahtumaan salakavalasti. Varmaan keskuslämmityksellä ja ilmojen kylmenemisellä on ollut asiansa pelissä. Pari päivää sitten tuttava kysäisi ohimennen, kuinka olen jaksanut atopian kanssa. Edellinen tunti oli ollut äkillisen kutinan kourissa tuskailemista, ja meinasi itku tulla kysymyksen kuultuani. Mutisin vastaukseksi jotakin ja lähdin pois paikalta. Varmaan kasvoni kertoivat enemmän kuin ääneen lausutut sanat.

Mitä toivoa siis on atoopikolla? Onko parannuskeino näkyvissä vielä elinikämme aikana? Voisiko ihmeparantumista tapahtua? Atoopikkojen sairastaminen on hiljaista puuhaa. Sen pystyy peittelemään vaatteilla, ja jopa kasvoissa osittain meikilläkin (ellei äkillinen lehahdus ja turvotus ole juuri päällä). Jopa kutina näyttää jonkun silmissä sellaiselta, jonka voisi lopettaa vakaalla päätöksellä. Atoopikon tuskaa on vaikea selittää ja sen vakavuutta varmasti asiasta tietämättömän vaikea ymmärtää.

Atoopikoiden on tutkittu olevan herkkiä ja tunnollisia, vaikka sairautensa takia enemmänkin vähempi tekeminen olisi paikallaan. En tunne tapauksia, jotka olisivat työkyvyttömyyseläkkeellä ihottuman takia. Harva saa Kelan vammaistukea. Kuulin juuri tapauksen atoopikosta, jolta oli evätty korvattavuus takrolimuusi-voiteeseen, koska hän ei ollut ostanut sitä riittävän usein. Ikään kuin lääkärin B-lausunto ei olisi riittävä todiste.

Ja sitten nämä kotilääkärit neuvoineen, kun eivät muusta tiedä. Kun selkä, vatsa, käsivarret ja kasvot ovat niin auki että vaatteet päällä sattuvat, ei ulkopuolisilta neuvonantajilta haluaisi kuulla halaistua sanaa.

Mutta näin se jatkuu: kierros kerrallaan. Iho lehahtaa, raapii rystyset maitohapoille, yrittää rauhoittaa ihon lääkevoiteilla, läähättää uupuneena tovin, rasvaa, rasvaa, rasvaa, saa vihdoin paranemisprosessin liikkeelle ja repii suomuja pois kun iho alkaa uusiutua, rasvaa, rasvaa, rasvaa koko ajan, vetää henkeä, kunnes taas, ehkä puolen päivän, joskus jopa kahden päivän jälkeen kierros lähtee taas käyntiin.