JOKAPÄIVÄINEN KIPU

Joskus mietin, ikäänkuin muistan, että kaikille ihmisille ei ole jokapäiväistä elää kivun kanssa.

Minkähänlaista olisi olla sellainen ihminen? Voi, minkälaista se olisikaan! Voisi pukeutua niinkuin haluaisi. Ei tarvitsisi miettiä, että keinokuituinen hiostaa ja kutittaa. Hautunut iho ei reagoisi välittömästi. Karheaa materiaalia voisi käyttää jos huvittaa. Voisi nojata tuolin selkämykseen aina miettimättä, onko selän iho milloin auki ja kipeä, milloin painautumista kestävä. Voisi meikata silloin kun huvittaa. Ei tarvitsisi välittää "välipäivistä", ihon lepopäivistä. Ei tarvitsisi laskea yötunteja pelon kanssa.

Atoopikolla väsymys kasautuu kasvoille välittömästi ja väläyttää tuttua atoopikon kalpeutta, tummia silmänalusia, paksuja silmäluomia ja punakkaa suun ympärystää. Aina kun on tiedossa jotakin, jonka tietää aiheuttavan pientä stressiä tai väsymystä, tulee elämä tasapainottaa niin, että tiedossa on päiviä, jolloin ei halua näyttäytyä julkisesti huonon ihon takia. Eikä kyseessä ole pelkää ulkonäkökysymys. Sellaisessa tilassa ihminen on heikkokuntoinen, väsynyt ja kipeä, jolloin pitää keskittyä itsensä hoitamiseen.

Atoopikko unohtaa helposti, kuinka paljon hänen elämänsä normaalielämästä poikkeaa. Atoopikko myös antaa huonosti itselleen luvan voida huonosti. Hän olettaa välillä itsekin, että huonokuntoisenakin olisi toimittava 100%:sti kuin kuka tahansa terve ihminen. Ihotautilääkärit kertovat atoopikkojen olevan eittämättä herkemmänsorttista väkeä.