Pakkanen vei ihon todella kovalle koetukselle. Koska olin nyrhinyt kynnet aivan lyhyiksi, oli raavittava sormenpäillä. Nivelet ovat yhä hervottomat ja maitohapoilla. Reisissä on molemmin puolin niin kauhean näköiset mustelmat, että kukaan ei uskoisi jos kertoisin saaneeni ne aikaan itse pelkällä raapimisella.
Keksin kuivasta huoneilmasta kuitenkin yhden hyvän puolen: kun rasvaa ihoa, ei tarvitse odottaa kuin muutama minuutti, kun voide on jo imeytynyt. Tavallisesti pitää aina värjötellä kylmissään, kun rasvaiselle iholle vaatteiden pukeminen on niin epämiellyttävää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tunnen tuskasi. Täällä myös nivelet kipeinä. Tänään töihin tullessani hikosin... aamu menikin vessassa raapien ja ihoa pesten ja kuivaten ja rasvaten, niinkuin usein ennenkin. Työkaverini varmaan luulevat minua itsetuhoiseksi narkiksi, kun taipeet näyttävät neuloitetuilta ja kaula hirtetyltä. Sitä miettinyt usein olen itsekkin, mitä olen tehnyt että tämän ansaitsen... ja töitä pitäisi jaksaa tehdä..
Symppaan kyllä niin paljon meitä kaikkia atoopikkoja. On vaikea kuvailla kenellekään sitä tunnetta ja tuskaa. Mutta kun puhut hirtetystä kaulasta, tiedän tismalleen, mitä se tarkoittaa. Kuten myös sen päivittäisen pakokauhun siitä, kun tuli taas työmatkalla hiottua ja että miten ihmeessä selviän tästä "normaalikuntoon", että olisin kykeneväinen töihin.
Yksi meidän ongelma onkin se, ettemme osaa pitää itseämme potilaina, vaan yritämme terveen ihmisen sijaan tehdä jopa 110%.
Lähetä kommentti